eVILJO

Yhdistysten ja
yhteisöjen
kohtaamispaikka

eVILJO on yhdistyksiä ja yhteisöjä varten oleva rekisteri aktiivisen kansalaistoiminnan tueksi ja yhteistoiminnan kehittämiseksi. eVILJO vahvistaa toimijoiden tunnettavuutta, viestintää ja verkostoitumista.

Ylläpitämällä tietojasi eVILJO:ssa ja ne julkisesti näyttämällä sinulla on käytössäsi maksuton käyntikorttinäkymä, kotisivu ja tapahtumakalenteri!

Rekisteritietoja voi päivittää milloin vain oman eVILJO-tunnuksella, jonka saat sähköpostiisi rekisteröinnin jälkeen.

Lisää yhdistyksesi tiedot eVILJO:n rekisteriin.
Ajankohtaista

11.3.2016

Yhdistykset - Suomen kansan salainen voimavara

Suomi on paitsi tuhansien järvien, myös tuhansien yhdistysten maa. Vaikka elämänrytmimme on muuttunut yhä kiireisemmäksi, yhdistystoiminta on säilyttänyt oman tärkeän sijansa. Yhteinen asia, aate tai harrastus koetaan niin merkittäväksi, että sille on varattava aikansa täpötäydestä kalenterista.

Suomi 100 juhlavuosi tiedottaa:

Suomessa toimi jo 1600-luvulla muutamia nykyisenlaisia yhdistyksiä muistuttavia yhteisöjä esimerkiksi opiskelijapiirissä, mutta tämän päivän yhdistysten edeltäjät syntyivät varsinaisesti vasta 1700-luvulla. 1700-luvun lopulla syntyivät vapaamuurariloosit ja ensimmäiset sivistysseurat 1700-1800-lukujen vaihteessa ja hieman myöhemmin erilaiset hengelliset seurat sekä esimerkiksi Suomen Talousseura. Tärkeä merkkipaalu suomalaisen Suomen historiassa on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustaminen vuonna 1831.

Suomalaisten yhteisöllisyys ja yhteinen vastuu korostui erityisesti sodan aikana ja sotavuosien jälkeen. Tuolloin rakennettiin rintamamiestalo jos toinenkin talkoilla, talkooväen palkkana useimmiten vain vaikkapa makoisa talkookeitto. Tiedettiin, että kun nyt autan muita, saan tarvitessani itsekin apua. Suurten muutosten vuosina syntyi myös lukuisia aatteellisia ja sivistyksellisiin tai sosiaalisiin päämääriin pyrkiviä yhdistyksiä, joiden voi sanoa edelleen olevan Suomen kansan salainen voimavara.

Jyväskylän yliopiston Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaalin mukaan ”Kollektiivinen toiminta ja siten kansalaisten intressien toteuttaminen ja etujen puolustaminen lepää pääasiassa muodollisesti organisoituneen vapaaehtoistoiminnan varassa. Yhdistysten toiminta on tutkimustulosten valossa tärkeämpää Suomessa kuin missään muualla maailmassa: yhdistyksiä ja niiden jäsenyyksiä on Suomessa ja suomalaisilla paljon eikä niille ole hyvin toimivia vaihtoehtoja kansalaisten keinovalikoimissa. Sen takia yhdistystoiminnalla on merkitystä niin nykyisyyden kuin tulevaisuudenkin kannalta.”

Suomessa on yli 140 000 yhdistystä. 

Nykyisin moni klubi ja seura valittelee jäsenpulaa erilaisista syistä. Jäsenet ikääntyvät eikä nuoria tule tilalle ja ajallemme tyypillinen kiire vähentää aktiivista osallistumasta yhdistysten toimintaan. Perhe vaatii oman osansa vapaa-ajasta – kuntosalista ja golfkentästä nyt puhumattakaan. Toisaalta taas yhdistyksiä syntyy yhä pienempien aatteiden ja hankkeiden ympärille – kuka tahansa voi sellaisen perustaa. Yhdistysrekisteristä löytyikin vuoden 2016 helmikuussa huikeat 143 457 yhdistystä, väkilukuun suhteutettuna ehkäpä eniten maailmassa.

Vaikka vuosittain myös lakkautetaan monia yhdistyksiä, viime vuosina rekisteröityjen yhdistysten nettomäärä on kasvanut peräti tuhannen kappaleen vuosivauhdilla. Mitenkään ei voi siis sanoa yhdistystoiminnan kituvan nyky-Suomessa.

Yhdistykset-tarkoitusluokittain_805

Monilla yhdistyksillä on ollut ja on yhä vieläkin merkittävä yhteiskunnallinen ja sosiaalinen panos annettavanaan – mainittakoon vain vaikkapa Martat, 4H tai Lastenklinikoiden Kummit. Opetuksellisina ja sosiaalisina yhteenliittyminä nämä osaltaan paikkaavat virallisen sektorin katvealueita. Pienempien harrastajajoukkojen yhdistyksistä kiinnostavilta kuulostavat esimerkiksi Käymäläseura Huussi ry ja Kissojen katastrofiyhdistys KKY ry. Suomen yhdistysrekisteristä löytyykin varmasti jokaiselle omansa.

Uudemman ajan ilmiö on vapaamuotoinen yhteisöllinen toiminta, joka ei ole järjestäytynyt yhdistystoiminnaksi, mutta muistuttaa sitä läheisesti. Sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebookissa, on lukemattomat määrät ryhmiä ja yhteisöjä, jotka ennen digiaikaa olisivat mitä luultavimmin rekisteröityneet. Tällaisia vapaamuotoisia ryhmittymiä ovat erilaiset äitiysryhmät, luomu- ja ruokapiirit, kaupunginosa- ja siirtolapuutarharyhmät tai vaikkapa koiraharrastaja- ja kierrätysryhmät.

 

Lähteet: Patentti- ja rekisterihallitus, Jyväskylän yliopiston Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali